Me eksperimentoimme — mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Kokeilu ja testaus kuuluvat vahvasti Visma Solutionsin yrityskulttuuriin tiimeistä riippumatta. Markkinointitiimin Juha Kuokkanen, henkilöstöosaston Titta Tuuva ja asiakaspalvelun Maiju Soljasalo kertovat kokemuksiaan eksperimentoinnista.

Eksperimentointi on ollut pitkään tieteessä käytetty toimintamalli, jonka hyödyntäminen on yleistynyt yritysten liiketoiminnassa.

“Jos mietitään maailman nopeimmin kasvavia ja verkossa toimivia yrityksiä, niissä hyödynnetään hyvin pitkälti eksperimentointia. Eikä pelkästään Amazon, Google tai Booking.com, vaan esimerkiksi myös Lego toimii pitkälti kokeilun ja testaamisen kautta. Sielläkin eksperimentointi on kuulunut yrityskulttuuriin jo hyvin kauan”, markkinoinnin kasvujohtajana työskentelevä Juha Kuokkanen taustoittaa.

“Perinteisesti yrityksissä päätöksenteko on edennyt niin, että kun halutaan päästä johonkin tavoitteeseen, isoimmat “natsat” omaava päättää, miten se tehdään. Toki tiimi ja ihmiset saavat vaikuttaa päätöksiin, mutta lopulta päätökset kuitenkin tehdään ilman muiden esitettyjen ideoiden ja vaihtoehtojen kokeilemista. Työ toteutetaan sovitulla tavalla, jonka jälkeen katsotaan, kuinka asiassa onnistuttiin. Se on todella riskialtis ja vanhanaikainen malli”, Kuokkanen toteaa.

Kuokkanen pitää hyvänä asiana, että yrityksissä on demokratisoitu päätöksentekoa. Päätöksiä ja käskyjä ei enää jaeta ainoastaan ylhäältä alas, vaan päätöksiä syntyy testauksista saadun tiedon pohjalta.

“Esimerkiksi asiakasrajapinnassa tiedetään todella hyvin asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä. Siksi siellä oikeasti saattaa syntyä ne parhaimmat ideat, joilla saadaan muutosta aikaan”, Kuokkanen kertoo.

Meidän kannattaa kokeilla asioita, koska emme voi tietää, mikä toimii ja mikä ei toimi.

Miksi eksperimentointia sitten tehdään Visma Solutionsilla?

“Maailma on muuttunut paljon kompleksisemmaksi paikaksi. Asiat eivät ole niin suoraviivaisia enää nykyään. Mukana on paljon asioihin vaikuttavia tekijöitä, oli kyse sitten uusista liikeideoista tai jostain pienestä yksittäisestä mainoksesta tai tuotteesta. Eksperimentointia tehdään aina jonkin tavoitteen eteen, koska emme aina tiedä, mikä on paras keino päästäkseen tavoitteeseen. Meidän kannattaa kokeilla asioita, koska emme voi tietää, mikä toimii ja mikä ei toimi”, Kuokkanen perustelee.

Pienillä asioilla voi olla valtava merkitys jokapäiväisessä työskentelyssä.

Eksperimentointi tukee työntekijöiden osaamisen kehittymistä ja parhaimmillaan sujuvoittaa arkea työssä

Menetelmänä eksperimentointi skaalautuu monille organisaatioiden tiimeille, vaikka suurimmaksi osaksi sitä hyödyntävät markkinointitiimit. Meillä Visma Solutionsilla eksperimentointia hyödynnetään toimintamallina kaikissa tiimeissä.

“Ihmiset ovat oppineet todella paljon ja uskaltavat kokeilla ja tehdä asioita. Se on varmasti suuri kulttuurillinen ja mentaalinen muutos, joka on saatu aikaan. Se on jossain mielessä suurempi voitto kuin jokin yksittäinen saavutettu asia”, Kuokkanen iloitsee.

“Kun aloimme eksperimentoida, saimme konkreettista faktaa päätösten tueksi, eikä päätökset enää pohjautuneet ainoastaan minusta tuntuu -ajatukselle”, henkilöstökoordinaattorina työskentelevä Titta Tuuva kertoo.

Monissa tiimeissä on koettu onnistumisia ja löydetty arjen työskentelyä sujuvoittavia ratkaisuja, jotka palvelevat niin meitä vismalaisia kuin asiakkaitamme.

“Monta asiaa olemme saaneet yksinkertaistettua. Organisaatiomme henkilöstömäärän voimakkaasti kasvaessa kehitämme sujuvampia toimintamalleja. Olemme saaneet kehitettyä paremmat ohjeistukset henkilöstöllemme, joten samoista asioista kysyminen vähentyy tai jopa loppuu kokonaan. Pienillä asioilla voi olla valtava merkitys jokapäiväisessä työskentelyssä”, Tuuva toteaa.

“Työskentelen asiakaspalvelussa palkanlaskennan puolella. Kehittäjien ja asiakaspalvelun yhteistyö on parantunut eksperimentoinnin ansiosta. Tämä on minulle itselleni henkilökohtaisesti isoin ja tärkein juttu”, asiakaspalvelussa sovellusasiantuntijana työskentelevä Maiju Soljasalo kertoo.

Mitä kokeilu ja testaus sitten vaatii?

“Se ei vaadi muuta kuin rohkeutta lähteä yrittämään. Ensin pohditaan, miksi eksperimentointia tehdään ja mitä tuloksia halutaan saavuttaa”, Soljasalo neuvoo.

“Prosessi tulee toteuttaa tietyssä järjestyksessä. Kun pitää kiinni prosessin järjestyksestä, niin testaus onnistuu. Jos jättää jonkun idean kirjaamatta tai jonkun välivaiheen tekemättä, datan ja dokumentoinnin luotettavuus ja saatavuus kärsii”, Soljasalo jatkaa.

Eksperimentoinnin yleisimmät haasteet

Kuten kaikessa, myös eksperimentoinnissa on omat haasteensa. Juha Kuokkasen mukaan tyypillisimpiä kompastuskiviä ovat:

– Rajallinen aika eksperimentoinnin toteuttamiseen.
– Tieto siitä, mikä on eksperimentointia ja mikä taas ei ole.
– Riittävä analyyttisyys ja dokumentointi.
– Testaamisen epäonnistumisen sietäminen.

Opimme kantapään kautta, että kokeiluun ja testaamiseen tulee varata aikaa, ja ajan varaamistakin harjoittelimme. Jos eksperimentoinnille ei resursoida aikaa, sen toteuttaminen kaiken muun päivittäisen työn lisäksi on haastavaa. Tavoitteiden ja mittareiden määrittely, testaus ja dokumentointi jäävät helposti arjen työn jalkoihin.

Jo valmiiksi tiedostettujen ratkaisujen testaus ei ole eksperimentointia. Esimerkiksi, jos toimiston käytävältä kuuluva puhe häiritsee neuvotteluhuoneessa tapahtuvaa kokousta, jokainen tietää, että oven sulkemalla ongelma ratkeaa.

Dokumentointi ei aina ole mielekästä, mutta se on osa tieteellistä prosessia ja kuuluu siihen olennaisesti. Siksi eksperimentoinnissa tulee olla riittävän analyyttinen ja dokumentoida koko prosessin ajan. Testailusta opitaan, kun myöhemmin voidaan palata saatuihin tuloksiin.

Testatessa sellaista, jonka tuloksia ei voida ennalta tietää, tulee hyväksyä epäonnistumiset. Voisi sanoa, että noin 70—80 prosenttia testauksista epäonnistuu epätarkan mittarin tai liian vähäisen datan saamisen seurauksena. Mutta siitäkin opitaan. Epäonnistumisen todennäköisyys on korkea, mutta sitäkin on hyvä sietää.

Eksperimentointi antaa hyvän työkalun kehittämiseen. Ei tarvitse pelätä epäonnistumisia, koska sekin on se juttu.

Miten ajattelemme ja koemme eksperimentoinnin työssämme

Kaikki ovat yhtä mieltä, että nopeat kokeilut ja testailut ovat kannattaneet. Epäonnistumisia ei kannata pelätä, sillä nekin opettavat ja antavat tietoa. Kokeilemisen kulttuuri avaa luovuutta, eikä silloin jäädä jumiin oletettuun tietoon. Kulttuuriimme kuuluu myös hyväksyminen, ettei nykymaailmassa kukaan voi tietää kaikkea.

“Ongelmien sijaan näemme mahdollisuuksia. Asioita voi aina tehdä paremmin”, Kuokkanen vinkkaa.

“Oppimisen ja erehtymisen kautta olemme saaneet uutta tietoa. Nykyään tarkastelen omia toimintatapoja ihan eri näkökulmasta kuin aikaisemmin”, Tuuva pohtii.

“Mikä ihana syy uuden kokeiluun! Eksperimentointi antaa hyvän työkalun kehittämistä varten. Ei tarvitse pelätä epäonnistumisia, koska sekin on se juttu”, Soljasalo suosittelee.

Haluatko tutustua meihin vismalaisiin ja Visma Solutionsiin työnantajana? Klikkaa tästä, niin pääset lukemaan erilaisia uratarinoitamme ja katsomaan avoimet työpaikat.

Minna Hirvonen työskentelee Visma Solutionsin sisältömarkkinoinnissa. Minna arvostaa hyödyllisiä ja informatiivisia tekstisisältöjä. Siksi hän päätyi sisällöntuottajaksi jo vuonna 2004, jotta tiedonnälkäiset löytävät vastauksia digitaalisista kanavista.