Hennan urakehitys insinööriopiskelijasta koodaavaksi data-analyytikoksi

Lappeenrannan LUT-yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut Henna Pekkala aloitti työuransa Visma Solutionsilla kesätyöntekijänä, Development Traineena. Miten Hennasta tuli koodaava Data Engineer, ja kenelle kaikille hän suosittelee työuraa IT- ja ohjelmistoalalla?

Avoimen työhakemuksen kautta meille päätynyt Henna aloitti työuransa Visma Solutionsilla kesätyöntekijänä jo vuonna 2017. Matemaattisesti lahjakas Henna opiskeli LUT-yliopistossa Laskennallista tekniikkaa ja analytiikkaa. Myöhemmin hän otti sivuaineeksi pakollisten ohjelmointikurssien jälkeen myös tietotekniikan.

“Päädyin opiskelemaan laskennallista tekniikkaa, koska olin hyvä matematiikassa ja fysiikassa. Lisäksi tiesin monien ovien olevan avoimena diplomi-insinöörille”, Henna muistelee valintojaan.

“Halusin kesätöihin Visma Solutionsille, mutta en löytänyt avoimia työpaikkoja. Siksi laitoin avoimen työhakemuksen ja jäin toivomaan parasta”, Henna muistelee.

Muutaman viikon päästä Hennan opiskelukaveri kertoi hänelle innoissaan olleensa työhaastattelussa Visma Solutionsilla. Henna myös halusi kesätyön samasta paikasta, joten hän otti yhteyttä meidän HR-henkilöön. Hänen aktiivisuus ja sinnikkyys tekivät vaikutuksen, joten halusimme antaa Hennalle mahdollisuuden osallistua hakuprosessiin.

“Sain kuulla, että hakuaika oli ehtinyt umpeutua, mutta sain vielä mahdollisuuden osallistua hakuun. Tein viikonlopun aikana ennakkotehtävät, jotka menivät hyvin. Seuraavalla viikolla minut kutsuttiin työhaastatteluun. Tuli hyvä mieli, kun pääsimme opiskelukaverini kanssa tänne töihin.”

Ensimmäisenä kesänä Henna työskenteli kehittäen ja korjaten sovellusten sisäisiä työkaluja esimerkiksi laskutukselle, myynnille ja asiakaspalvelulle.

“Siinä kesä meni. Opin paljon koodaamisesta. Työ oli erilaista ja käytännönläheisemmin opettavaa kouluun verrattuna. Monta sataa tuhatta riviä koodia ja muiden luoman koodin tulkkaamista”, Henna naurahtaa.

Osaamista kehittävä ja laajentava kesätyö sai aina palaamaan

Henna työskenteli meillä myös kesät 2018 ja 2019.

“Kesällä 2018 työskentelin tuotekehityksessä vähän eri näkökulmalla kuin edellisenä kesänä. Toimin enemmän API-rajapinnoissa, kuten esimerkiksi kutsujen molempiin suuntiin hallinnoimista; lähettämistä ja vastaanottamista. Rakensin toiseen suuntaan lähettämistä ja vastaavasti rakensin vastaanotinta kumppanien lähettämille kutsuille. Tuo kesä jälleen opetti koodaamisesta ja avasi lisää sen kiehtovaa maailmaa.”

Seuraavana vuonna Henna tuli tapaamaan tuttuja vismalaisia opiskelijoille suunnatussa tapahtumassa.

“Keskustelimme tapahtuman standilla Juha Kuokkasen kanssa markkinoinnin rajapinnoista, ja mitä siellä voisi tehdä ja kehittää. Kesän 2019 työskentelin markkinointitiimissä ja tuotekehityksessä”, Henna kertoo.

Työskentelin täällä samalla, kun tein diplomityötäni. Valmistuin yliopistosta vuonna 2021, jonka jälkeen olen jatkanut urakehitystäni vismalaisena.

Koodaajan välivuosi muualla ja valmistuminen diplomi-insinööriksi

“Tiesin, että kesän jälkeen opinnot olisivat loppusuoralla. Päätin kokeilla seuraavana kesänä jotain muutakin. Koin tarvetta oppia ja tehdä ihan uutta. Analytiikka ja koneäly kiehtoivat, halusin oppia niistä lisää.”

Kesän 2020 jouduimme viettämään ilman Hennaa. Oppimishaluinen Henna muutti kesäksi Helsinkiin ja työskenteli toisessa yrityksessä. Ensimmäinen koronakesä laittoi monia asioita uusiksi, eikä uusi työ Hennan mukaan täysin vastannut odotuksia. Kesän jälkeen hän olikin lopputyötä vaille valmis diplomi-insinööri.

“Syksyllä aloimme keskustella lopputyöni tekemisestä Visma Solutionsille. Työskentelin täällä samalla, kun tein diplomityötäni. Valmistuin yliopistosta vuonna 2021, jonka jälkeen olen jatkanut urakehitystäni vismalaisena.”

Henna kuvailee työtään mielenkiintoiseksi ja pitää erityisesti siitä, kun voi auttaa muita tekemään heidän työnsä mahdollisimman sujuvasti.

Naiskoodaajan kokemukset miesvaltaisesta alasta

Koodaaminen ja ohjelmistokehitys mielletään vahvasti miesten työksi. Alan naisia syrjivät asenteet puhuttavat mediassa. Pölyttyneiden oletusten seurauksena naispuolisia ei hakeudu alalle riittävästi. Alalla työskentelevät naiset saattavat kohdata tietynlaisia oletuksia ja eriarvoisuutta työyhteisöissä.

Vismalla valvotaan tasa-arvon toteutumista ja annetaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työssään ja edetä urallaan. Olemme myös tukemassa esimerkiksi Mimmit Koodaa -yhteisön toimintaa ja olemme Women in tech -järjestön jäsen.

Lue lisää Mimmit Koodaa -ohjelmasta.

Ei pitäisi olla mitään määritelmiä sille, minkälainen pitäisi olla. Se on kaikkien etu, että on erilaisia näkökulmia, kun ala ei ole määritelty tietyille ominaisuuksille.

“Hakeutuessani alalle en edes ajatellut tässä olevan mitään erikoista. En kokenut olevani millään tavalla outo tai erilainen tällä alalla. Vasta myöhemmin olen tullut tietoisemmaksi olevani nainen miesvaltaisella alalla. Tämä on saattanut ilmetä jonkun iloitsemisesta, kun ensimmäiset rivit on koodattu naisen toimesta tai joku samantasoinen osaaja on jälkeenpäin tajunnut meidän osaavan ja tietävän yhtä paljon.”

“Mutta itsellänikin on toisinaan oletuksia, että tietyn tyyppiset tietäisivät enemmän tai paremmin. En sitten tiedä, mistä ne omat stereotyyppiset oletukset ovat syntyneet. Todellisuudessa se on enemmänkin henkilöistä itsestään kiinni, kuinka ovat aiheeseen syventyneet. Pelkkä face value ei sitä kerro”, Henna pohtii vakavana.

Hennan mukaan koodaajan ja ohjelmistokehittäjän työ ei vaadi mitään tiettyjä ominaisuuksia. Kenenkään alalle haluavan ei tarvitse sopia mihinkään tiettyyn muottiin. Toisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on olennaisempaa.

“Ei pitäisi olla mitään määritelmiä sille, minkälainen pitäisi olla. Se on kaikkien etu, että on erilaisia näkökulmia, kun ala ei ole määritelty tietyille ominaisuuksille. Haluan feminiinisyyttä alalle, mikä tarkoittaa enemmänkin ajattelutapaa kuin pelkkää sukupuolta”, Henna toteaa.

Hennan kertomasta ymmärtää, että koodaajat ovat yhtä moninaisia kuin muidenkin ammattien edustajat. Ohjelmistokehittäjä voi olla alalle stereotyyppinen energiajuomia kuluttava mieshenkilö, mutta yhtä lailla jotain aivan muutakin. Koodaajia on erilaisia, ja nimenomaan sitä erilaisuutta toivotaan alalle.

Jos sisäinen palo syttyy, niin siitä vaan lisää tietoa ahmimaan. Kaikkea ei tarvitse osata missään vaiheessa. Ala kehittyy kaiken aikaa, joten kukaan ei voi olla täysin valmis missään vaiheessa. Se on oikeastaan aika lohdullista.

Koodaajan työ on mahdollisuus kenelle tahansa

Henna kannustaa alalle niin naisia kuin muita vähemmän edustettuja ihmisiä. Hän toivoo alalle lisää monimuotoisuutta. Töitä riittää laidasta laitaan, eikä työssä tarvitse jumittua vain yhteen tehtävään. Koodikieliä on erilaisia, toiset nopeampia oppia kuin toiset. Työt voi aloittaa jo kevyemmälläkin koodikielen osaamisella, josta kehittyminen jatkuu.

“Anna mahdollisuus sille ajatukselle. Itsekin oletin koodaamisen olevan vain jotain tiettyä median perusteella. Leffat eivät vastaa todellisuutta, sillä IT-alalla tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä muun muassa ohjelmistokehityksessä, testauksessa ja käyttöliittymien suunnittelussa. Kehityksen ja muiden työtehtävien rajapinnassa on paljon tehtäviä, ja jo pienellä ymmärtämisellä pääsee alkuun etsimään omaa juttuaan IT-alalla. Kokeile rohkeasti, jos vaikka kiinnostut. Käy jokin koodauksen perusteet -kurssi”, Henna neuvoo.

“Jos sisäinen palo syttyy, niin siitä vaan lisää tietoa ahmimaan. Kaikkea ei tarvitse osata missään vaiheessa. Ala kehittyy kaiken aikaa, joten kukaan ei voi olla täysin valmis missään vaiheessa. Se on oikeastaan aika lohdullista”, Henna toteaa alasta.

Minna Hirvonen työskentelee Visma Solutionsin sisältömarkkinoinnissa. Minna arvostaa hyödyllisiä ja informatiivisia tekstisisältöjä. Siksi hän päätyi sisällöntuottajaksi jo vuonna 2004, jotta tiedonnälkäiset löytävät vastauksia digitaalisista kanavista.