Quiet quitting voi olla myös työnantajalähtöistä työhyvinvoinnin kehittämistä
Quiet quitting on työelämän uusin puheenaihe ja ilmiöksi noussut muutos suhtautumisesta työntekoon. Ilmiön nimestä huolimatta se ei tarkoita työstä tai työnteosta luopumista, vaan ylisuorittamisen lopettamista. Quiet quittingin taustalla on ajatus, jossa ylisuorittaminen ja 200-prosenttinen työlle omistautuminen ei ole normaali taso. Työt tehdään työajalla ja sen jälkeen palaudutaan vapaa-ajalla.
Quiet quitting saatetaan ymmärtää hieman väärin, joka johtuu mitä ilmeisimmin sen suomennoksesta. Hiljaisen irtisanoutumisen tai työnteon lopettamisen sijaan kyseessä on yksilön jaksamista ja hyvinvointia tukeva muutos. Toisinaan virheellisesti quiet quitting mielletään työajalla lorvailuksi. Oikeasti termi tarkoittaa rennompaa suhtautumista työhön ja parempaa tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä.
Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt työelämän ilmiö kannustaa luopumaan ylisuorittamisesta työssä. Suomessakin on puhuttu näkyvästi työelämään liittyvästä ylisuorittamisesta ja siitä seuraavista mielenterveysongelmista jo muutaman vuoden ajan. Siksi uuden termin takana oleva merkitys on meille suomalaisille ennestään tuttu.
Vaikka Suomessa työajat eivät vedä vertoja Piilaakson pitkille työpäiville, on haitallisesta ylisuorittamisesta sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottamisesta hyvä keskustella.
Lue myös YLEn artikkeli: Hanna Voutilainen, 28, kieltäytyy iltakokouksista eikä tee ylitöitä
Organisaation kulttuurilla suuri merkitys työhyvinvointiin ja jaksamiseen
Työterveyslaitos kertoo tiedotteessaan (10.10.2022), että “työajat ovat Suomessa etätyön yleistyttyä hyvin joustavia. Töiden tekemisestä työajalla ei ole kuitenkaan sovittu monissa organisaatioissa, ja jatkuvat yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä. Johtajat näyttävät työajoillaan usein huonoa esimerkkiä muulle työyhteisölle”.
Tutkimusprofessori Mikko Härmä kertoo tiedotteessa, että “kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa, vaikka Suomen uusi työaikalaki (870/2019) on lisännyt paljon työaikojen joustoja”.
Työterveyslaitoksen Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa (30 %) ei ole sovittu töiden tekemisestä vain työaikana eikä tavoitettavuuden ehdoista vapaa-ajalla.
Pääsääntöisesti organisaatioiden oma johto (61 %) ei näyttänyt esimerkkiä henkilöstölle työajan rajaamisesta. Etätyötä tekevien yritysten johdossa korostui, että pienempi osa (39 %) näytti esimerkkiä omalla toiminnallaan.
Vastausten perusteella organisaatioissa ei ole tehty ohjeistusta kehityskeskusteluihin työkuormasta ja jaksamisesta työssä.
Tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen kommentoi, että “oli yllättävää, että yli puolessa organisaatioista puuttui ohjeistus käsitellä työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä kehityskeskusteluissa”.
Lue Työterveyslaitoksen tiedote: Yli 50 tunnin työviikkoja tehdään joka kolmannessa organisaatiossa
Quiet quitting kuvaa työkulttuuriamme Visma Solutionsilla
Olemme Visma Solutionsilla menestyksen nälkäisiä ja asetamme korkeita tavoitteita, mutta työtä ei kuitenkaan tehdä hyvinvoinnin hinnalla. Työn imussa olemiseen riittää jokaisen päivittäinen työaika. Töissä ei tarvitse olla 24/7, josta esimerkkiä meillä antavat niin esihenkilöt kuin yrityksen johto.
Työkulttuuriimme kuuluu jatkuva kehittäminen, joten kehitämme myös erilaisia tapoja, joilla me työntekijät jaksamme ja voimme paremmin. Tiedämme, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen vahvuus ja kilpailuetu. Lähtökohtamme on, että kenenkään ei pidä raataa itseään hengiltä, ja siksi olemme kehittäneet konkreettisia ohjeita työhyvinvointia tukemaan.
Ylitöitä emme pääsääntöisesti tee, mutta käytössämme on liukuva työaika, joka mahdollistaa joustavuutta työn ja vapaa-ajan sovittamiseen. Säännöllinen työaika voidaan sijoittaa liukuvasti työpäivän aikana klo 7—18 välille ottaen huomioon kiinteän työajan. Työntekijä voi työtilanteensa ja tarpeidensa mukaan itse päättää työaikansa sijoittelusta ja kulloisen työpäivänsä pituudesta sovituissa aikaraameissa.
Liukumiin ei kuitenkaan voi kerryttää yli 60 tuntia enempää kerralla, vaan tunteja on käytettävä pois työpäiviä lyhentämällä tai kokonaisina liukumavapaina esihenkilön kanssa sopimalla. Tämä on yksi keinoistamme huolehtia henkilöstön riittävästä palautumisesta ja välttää liiallista kuormittumista.
Olemme myös rajanneet työskentelyaikaa siten, että työpäivän voi aloittaa aamulla klo 7.00, ja illalla työaika päättyy viimeistään klo 18.00. Työpäivä voi olla korkeintaan 11 tuntia. Poikkeukset ovat mahdollisia, jolloin asiasta sovitaan esihenkilön kanssa.
Lisäksi yksilöillä on käytössä omia keinoja työajan rajaamiseen. Kalenteriin voi halutessaan rajata aikavälin, jolloin on tavoitettavissa esimerkiksi palavereja varten. Tyypillisesti kalenteriin rajataan aikaväli 8.00—16.00 tai 8.30—17.00.
Kolme kertaa vuodessa pidämme lyhennetyn työpäivän, jotka sovitaan erikseen vuosittain. Nämä lyhennetyt työpäivät sijoittuvat usein juhlapyhien yhteyteen, kuten pääsiäisviikonloppua tai juhannusta edeltävään torstaihin. “Livistämme” kaikki luvan kanssa vähän aikaisemmin töistä, jotta pääsemme valmistautumaan juhlapyhän viettoon.
Lue myös: Työsuhde-edut Visma Solutionsilla
Sitoutuminen työhön ja vastuunkanto omasta vastuualueesta
Sitoudumme kantamaan vastuun omasta työstämme ja venymme kriittisissä tilanteissa siitä huolimatta, että ohjeistuksilla ja työkulttuurilla vältämme epäinhimillistä venymistä.
Asiakkaat ovat keskiössämme, ja pidämme huolen palvelujen toimivuudesta kellon ympäri. Mahdollisissa ongelmatilanteissa emme katso kelloa, vaan silloin työskentelemme selvittääksemme sen.
Toisinaan sisäiset projektit tai arkinen työ voi vaatia hieman enemmän venymistä työajoissa, mutta ero jatkuvaan joustamiseen on siinä, että se ei ole pysyvä toimintatapamme. Arvostamme organisaatiossamme joustavuutta niin yksityis- kuin työelämään liittyvissä asioissa.
Haluamme tukea jokaista menestymään inhimillisyyden rajoissa
Esihenkilöiden kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaisia tavoitteita ja tarkastellaan työkuormaa sekä tarvittaessa jaksamista. Menestyminen ja intohimo työhön ovat hyviä asioita, mutta jatkuva ylisuorittaminen ei kanna pidemmän päälle.
Työkulttuurimme kannustaa terveempään suhtautumiseen työhön. Sopivassa tasapainossa perustasoista suorittamista ja uuden kehittämistä sekä itsensä ylittämistä.
Tukea hyvinvointiin annamme myös erilaisilla työsuhde-eduilla, kuten laajennettu terveydenhoito ja kattava työkykyvakuutus niin työhön kuin vapaa-ajalle. Työterveys tarjoaa monenlaisia työkaluja hyvinvoinnin tueksi. Kulttuuri- ja liikuntaseteleillä kannustamme pitämään huolta niin kehosta kuin mielestä.
Noudatamme varhaisen välittämisen mallia, jonka tavoite on varmistaa, että mahdollisiin työntekoa, turvallisuutta tai työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin puututaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Lisäksi käytössämme on Auntie-palvelu, joka tarjoaa henkilökohtaista, psykologista tukea mielenterveyden ylläpitoon ja ongelmien ratkomiseen.
Tavoitteemme on, että jokaisella työskentely sujuu ja työntekijät voivat kokea onnistuvansa työssään. Siksi nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan osaamisen päivittämistä ja laajentamista. Vähäinen osaaminen heikentää työhyvinvointia, kun taas osaamisen kehittyminen ja uuden oppiminen innostavat ja lisäävät hyvinvointia työssä.
Tarjoamme henkilöstölle mahdollisuuksia ja kannustamme oppimaan uutta ja kehittämään osaamistaan. Tästä yhtenä esimerkkinä; tiimille varataan perjantaisin kalenteriin aikaa oppimis- ja kehitystoimintaan. Konsernitasolla on valikoima erilaisia koulutusohjelmia ja muita erilaisia tapoja kehittyä työssään.
Lue myös: Learning & development at Visma Solutions
Korkea työtyytyväisyys kertoo onnistumisesta
Kuuntelemme herkällä korvalla ja mittaamme säännöllisesti henkilöstömme työtyytyväisyyttä. Visma Solutionsin eNPS-tulos eli Employee Net Promoter Score on vahvasti pysytellyt arvon 70 tuntumassa. Tämän kansainvälisesti vertailtavissa olevan suositteluindeksin skaala on -100 ja +100 välillä, joten eNPS-tulos on korkea sen ollessa yli 30.
Ihmiset organisaatiossamme arvostavat myös vapauttaan valita työntekopaikkansa. Etätyön ja hybridimallin yleistyminen on lisännyt tyytyväisyyttä. Samalla se on mahdollistanut meillä työskentelyn mistä tahansa päin Suomea. Toimistomme sijaitsevat Lappeenrannassa, Helsingissä ja Lahdessa, mutta meitä työntekijöitä asuu myös muun muassa Kouvolassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Seinäjoella.
Näillä erilaisilla keinoilla huolehdimme toisistamme organisaatiossamme. Jatkuvalla kehittämisellä ja inhimillisyydellä kukoistamme työssämme ja jatkamme yrityksen menestyksekästä kasvua, vaikka työkulttuurimme pohjautuu quiet quittingin perimmäiseen tarkoitukseen.
Minna Hirvonen työskentelee Visma Solutionsin sisältömarkkinoinnissa. Minna arvostaa hyödyllisiä ja informatiivisia tekstisisältöjä. Siksi hän päätyi sisällöntuottajaksi jo vuonna 2004, jotta tiedonnälkäiset löytävät vastauksia digitaalisista kanavista.
